"Myrskyn jälkeen, on poutasää..."

Kohtalaisen rapsakka Rauli-myrsky ei haitannut menoa seuran onkikilpailuissa Vuorissalossa elokuun viimeisenä viikonloppuna. Pientä virettä ilmassa oli, mutta eteläkaakosta puhaltanut myräkkä ei osunut pahimmillaan tukikohtaan ja kisat saatiin vietyä läpi mukavassa säässä. Sen verran myräkkä innokkaimpia onkimiehiä ja -naisia häiritsi, ettei virkistysalueen laiturille ollut juuri asiaa.

Kalakisan yleiskilpailuvoitto meni tänä vuonna Vileniuksen Ellalle, joka kukisti niukasti mutta selkeästi miesten sarjan voittajaksi jakoavaintemppuakin takavuosina yrittäneen Miettusen Pekan.
Puolet kunniasta Pekka voi hyvinkin antaa Temosen perhekunnan Torille, joka kauhoi haavilla Pekan suurimman kalan -kilpailun voittolahnan  turvallisesti laiturille. Voittolahnalla oli painoa piirua vaille kilo.

Sadonkorjuuviikonloppu jatkui perinteisellä kaavalla: saunomista, syömistä ja saunajuomien nauttimista pimenevässä elokuun illassa.
Aamulla pääsimme vielä nauttimaan römpsäkahvista ja Ellan köyhistä ritareista.

Voittajien on helppo tuulettaa


Kalakisan jälkeen oli porukalla pakko lähteä myrskyä bongaamaan. Eipä näkynyt venhoja vesillä. Jo aamulla tulleiden pursimiesten Keijon ja Paavonkin mielestä tuulta oli Saviselällä likimain riittävästi.

"Lähtisitkö kanssani järvelle, sulle......"

Vilkkaan viikon huipensi onnistunut juhla

Kesän vilkkain veneilyviikko on nyt takana. Näin uskaltaisin väittää. Pursiseuran tukikohdassa iskettiin kirjoihin sellaisia yöpyjälukuja' etten minä ainkaan muista reilun kymmenen vuoden ajalta vastaavia. Parhaimmillaan laituirissa, ja vähän keulaparkissakin, yöpyi Vuorissalossa 19 venekuntaa. Eivätkä muutkaan päivät olleet juuri pekkaa pahempia. Ja mikä ilahduttavaa, vilisteli rantapolkuja suuri lauma pienempiäkin merikarhuja.

Pursiseuran jäsenten  ja kutsuvieraiden osalta viikko tiivistyi viikonlopun 40-vuotisjuhliin lauantaina. Vilkkaan viikon säikähdyttämänä jouduimme asentamaan  laguunin sisääntuloviitalle private-kyltin, joka käännyttikin joitakin yöpymään yrittäneitä. Pahoittelemme, mutta laiturimme oli juhlailtanakin täpösen täysi. Nyt kaikki ovat taas tervetulleita tukikohtaan.

Juhlamme onnistui mainiosti. Saimme entisiltä kommadoreilta erinomaista tietoa seuran alkutaipaleelta. Nautimme hyvästä ruuasta ja erinomaisista Maricelin kakuista ja saunoimme nahkamme puhtoisiksi. "Yllätysvieras", stand up -koomikko ja veneilijä Mikko Vaismaa pisti porukan hytkymään hersyvillä anylyyseillään veneilijöiden sekä pursiseurojen elämästä ja vähän muustakin. Seuran tinatuopin niiasi ex-varakommodori ja tukikohdan maapohjan hankintaan vahvasti osallistunut Kaija Tommila. Illan jo hämärtyessä esiintyi juhlakansalle vielä akustinen nelikko Red Wine for Aino, joka musisoinnin lisäksi pääsi poseeraamaan yhteiskuvassa vierailuvisiitillä piipahtaneiden Päijänteen venepoliisien kanssa.

Red Wine for Aino nelikossa musisoivat Niklas Piispala (kitara), Vili Kiiskinen (kitara) , Aino Matveinen (laulu) ja Juha Talikainen (rytmit).


Kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleille. Tavataan samoissa merkeissä taas kymmenen vuoden kuluttua. Sitä ennen nauttikaamme hämärtyvistä loppukesän illoista ja rauhasta. Ja mehän osaamme kyllä nauraa ihan omillekin stand up -koomikoillemme.
Sadonkorjuuviikonloppua vietämme pienimuotoisesti, mutta jämäkästi. Pitäähän seuran mato-onkimestari toki taasen selvittää.
Hannu

Keskikesän juhlat juhlittu

Vuorissalon juhannus juhlittiin sään suosiessa. Laiturilla puuhastellessa moni poltti nahkansa, eikä luukkuja tarvinnut sulkea sateen takia kertaakaan. Hyttysiä tuskin näkyi saati kuului ja Vuorisalon korkeimmilla kohdilla päästiin makostelemaan jo kypsillä mustikoilla. Vesi oli lämmennyt jo uimakelpoiseksi ja kokkokin paloi iloisesti, vieläpä kahdesti.
Sunnuntaina ei Töllisen Seppoa enää pidätellyt mikään, vaan saha lauloi tuttua säveltään grillikatoksen takana olleen rankakasan kimpussa.  Silti juhannuksen iloisin asia ainakin allekirjottaneelle oli Levulan Keijon ja Pirkon ilmestyminen laituriin. Keijon keväinen vierailu hämärän rajamailla oli selkeästi jo selätetty ja vaikka kolmen kilon nostokielto vielä rauhoitti isäntää arkiaskareissa, niin kielenkannat olivat vanhassa tutussa kunnossa grillillä istuskelijoiden iloksi.
Kaikkiaan laiturilla piipahti pitkän viikonlopun aikana viitisentoista paattia. Päijänteen kesä on selkeästi alkanut.
Hannu

Vuorissalo herää

Veneilykausi ei vielä kiihkeimmillään ole, mutta Vuorissalon tukikohta on herännyt jälleen eloon talven jäljiltä.
Jopa itseni kaltainen alkeisornitologi on havainnut tukun pesiviä lintulajeja vain grillikatoksella istuessaan. Tunnuslintumme härkälintu on jo saanut yhden pesuuensa jäsenistä selkäkyytiinsä, västäräkkipariskunnat syöttävät poikasiaan tohinalla ja tutuimmaksi alkukesästä on tullut oviaukon vierestä oivan pesäpaikan löytänyt harmaasieppopariskunta (Paavo, korjaa virheeni, jos laji on väärä :)). Joutsenet tanssivat lahdella ja tukkasotkapoikue melskaa rantakaislikossa. Peipposet hoitavat poikueitaan heinikossa, korpit raakkuvat ja  tuttuja, mutta samalla tuntemattomia  ääniä raikaa metsikössä.

Juhannuksen ollessa jo ovella lintujen äänet vaihtuvat pikkuhiljaa ihmisten iloiseen puheensorinaan, moottorisahan pärinään ja klapikoneen puksutukseen. Saattapa katokselta illan hämärtyessä kajahtaa hieman soitantaakin ja Mamban Lauantai-illan tutut riimit.. Savuntuoksu leijailee ilmassa ja tarttuu vaatteisiin. Tuuli humisee puiden latvuksissa ja laineet liplattavat lahdella.

Saunakello kutsuu ensimmäisiä pehmeisiin löylyihin. Saunan, talviturkinheiton ja vilvoittelun jälkeen voi istua hiljaa ja nauttia kesäillasta. Päälle vielä makkara tai pari, naukku viileää saunajuomaa ja autuas olotila valtaa mielen. Jos virtaa vielä piisaa, saa grillillä aina seuraa maailmanparannukseen. Mutta sekään ei ole pakollista, hiljaakin saa istua, olla ajattelematta mitään sen tähdellisempää.

Auringonlasku valaisee Rupansalmen hehkuvaksi ja tukikohtaa hiljenee vähitellen merikarhujen kömpiessä veneisiin ansaituille yöunille. Aamulla ei kenelläkään ole kiire mihinkään, kukin saa nousta ylös haluamaansa tahtiin. Tai vaikka maata koko päivän.
Tätä se on - saarielämä.

Hannu